Tiedon käsittelyllä hyvinvointia rakentamassa

Terveystietojen tallentamisessa, omistamisessa ja jakamisessa on merkittäviä mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalle. Samaan aikaan tietojen käsittely herättää kuitenkin myös monia kysymyksiä. Osallistuimme Big Business Insight Groupin järjestämään tapahtumaan Digital Health Nordic 2022. Pureuduimme edeltävässä ja nyt tässä blogikirjoituksessa tapahtuman antiin ja sen herättämiin ajatuksiin.

Tekoälyn käyttäminen tuo paljon uusia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalle. Sen avulla voidaan kerätä tietoa asiakkaasta esimerkiksi asiakkaan ottaessa yhteyttä sosiaali- ja terveyspalveluihin ensimmäistä kertaa. Kerätyn tiedon avulla tekoäly voisi jopa ehdottaa asiakkaalle soveltuvia palveluja. Voiko tekoäly kuitenkaan korvata ihmiskontakteja? Ei varmaankaan, mutta voisi ehkä toimia niiden rinnalla vaihtoehtona tehdä esikartoitusta asiakkaan palvelujen tarpeesta.

Ruotsissa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet muistuttavat muiden länsimaiden vastaavia dilemmoja. Väestön eliniän odote sekä kroonisten sairauksien diagnoosit ja ikääntyneiden määrä kasvavat samalla lisäten tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Samaan aikaan työikäisten määrä ei kuitenkaan kasva ja yhteiskunnan käytettävissä olevat rahavarat pienentyvät. 

Miten ratkaista kasvavan palvelujen tarpeen ja kutistuvien resurssien yhtälö? 

Koronapandemia on vauhdittanut Ruotsissakin sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiota. Paperitulosteet ovat siirtyneet historiaan älylaitteiden syrjäyttäessä ne. Asiakkaat voivat hallita omia terveystietojaan aiempaa itsenäisemmin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseen etäyhteydellä. Kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi digitalisaation eteenpäin viemisessä on havaittu asennemuutoksen merkitys. Usein puhutaan muutoksen tarpeesta, mutta valmius konkreettisiin muutostoimiin voi kuitenkin olla puutteellista. Ruotsissa on käynnistetty lukuisia sosiaali- ja terveyshuollon digitalisaatiota tukevia projekteja, joiden avulla sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden digitaitoja pyritään lisäämään. Tavoitteena on tarjota palveluita asiakkaille ensin etänä ja vasta sen jälkeen tarvittaessa perinteisenä vastaanottona. Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiossa asennemuutos vaatii jokaiselta uuden oppimista.

Tiedon käsittelyn tulisi olla suunnittelun keskiössä sosiaali- ja terveydenhuollon uusia it-systeemejä rakennettaessa. Sosiaali- ja terveysalalla asiakastietoja tallennetaan tietojärjestelmiin yleensä manuaalisesti. Asiakaskontaktin aikana tehdään usein monia asiakasta koskevia arviointeja ja päätöksiä. Tietojärjestelmät voitaisiin valjastaa päätöksentekoa helpottamaan asiakkaan tietojen automatisoidulla käsittelyllä. Päätöksenteossa ei välttämättä pystytä huomioimaan aina kaikkea asiakkaasta saatavilla olevaa tietoa, joten tietojärjestelmän apu tiedon käsittelyssä voisi tehostaa päätösten ja arviointien tekoa. Lisäksi asiakastietojen manuaalisen kirjaamisen sijaan voitaisiin hyödyntää esimerkiksi puheentunnistusta. 

Mikään järjestelmä ei kuitenkaan ole aukoton. Voidaanko päätöksenteossa luottaa täysin tietojärjestelmien kykyyn käsitellä ja koota asiakkaan kannalta oleellisin tieto?

Digitaaliset sovellukset ja palvelut voivat tarjota asiakkaille terveystietoa digitaalisessa, luotettavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Asiakkaille olisi mahdollistaa tuottaa personoidumpia digipalveluita kerättyjen asiakastietojen avulla. Personoidumpien palvelujen ansiosta asiakkaat sitoutuisivat ja osallistuisivat palveluihin todennäköisesti aktiivisemmin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas etsii usein itsenäisesti tietoa internetistä. Internetissä tieto on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, mutta riippuu vastaanottajasta, kuinka tietoa tulkitaan. Digitaalisen palvelun tarjoama terveystieto voisi tarjota luotettavamman tiedonlähteen, joka nostaisi esiin vain luotettaviksi luokitellut tiedon lähteet.

Ehkä tulevaisuudessa asiakkaiden tulisi laajemmassa mittakaavassa päästä itse käsiksi terveystietojensa lisäksi kaikkiin muihinkin heitä koskeviin tietoihin. Koko elämän osa-alueet kattavilla asiakastiedoilla ihmiset saattaisivat havahtua huolehtimaan paremmin terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Saatavilla olevat tiedot voisivat kattaa esimerkiksi tietoja kauppaketjuissa suoritetuista ruokaostoksista, tietoja sähkönkulutuksesta sekä taloudellisista resursseista ja rahan kulutuksesta. Tietoisuus elämän eri osa-alueista saattaisi kannustaa valitsemaan itse omaan elämäntilanteeseen sopivimmat palvelut. Eri toimijoiden hallinnoimien asiakastietojen yhdistäminen yhteen paikkaan olisi käytännössä kuitenkin hankalaa. Kuka ottaisi vastuun kaikkia ihmisiä koskevasta asiakastietojen hallinnoinnista? Entä motivoisiko kerätty asiakastieto ihmisiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen?

Linkki tapahtumasivulle:

 

Digital Health Nordic 2022 Virtual Event. https://www.digihealthnordic.com/

Jaa artikkeli