Arkikuntoutus sanana tuo useimmille mielleyhtymän arkiliikuntaan ja arkiaskareisiin. Mielleyhtymä on kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä arkikuntoutuksella tarkoitetaan yhtä kotikuntoutus muodoista.
Arkikuntoutuksen tavoitteet liittyivät asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen, asiakkaan terveyttä edistävien ja sairauksia ehkäisevien taitojen kehittymiseen sekä asiakkaan osallisuuden ja aktiivisuuden tukemiseen. Arkikuntoutuksen keinoina hyödynnetään yksilöllisiä arkikuntoutusjakson toteutuksia, asiakkaan voimaantumisen tukemista, asiakkaan toiminnan mahdollistamista sekä käytettäviä harjoitteita. Käytännössä arkikuntoutuksessa hyödynnetään COPM- tai TARGET-arviointimenetelmiä, fyysistä toimintakykyä tukevia harjoitteita, päivittäisten toimien toistamista, toiminnan ja ympäristön muokkaamista sekä asiakkaan voimaannuttamista.
Niskasen ym. (2021) Gerontologia-lehdessä julkaistun kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on määritellä arkikuntoutuksen ominaispiirteet. Järjestelmällisesti toteutetun kirjallisuushaun aineisto kerättiin kuudesta tietokannasta vuosilta 2007–2018. Mukaan otettiin eri menetelmin toteutettuja tutkimuksia. Katsaukseen valitut artikkelit (n=13) kartoitettiin kuvailevan synteesin avulla. Artikkelissa arkikuntoutuksen organisoinnissa ilmeni työnjakoon, johtamiseen ja kestoon liittyviä ominaispiirteitä, ja arkikuntoutuksen kohderyhmä määriteltiin iän, diagnoosin, toimintakyvyn sekä palvelujen käytön perusteella. Arkikuntoutuksen ominaispiirteiden määrittely sujuvoittaa viestintää ja tukee yhteisen ymmärryksen saavuttamista Suomessa kotikuntoutusmenetelmistä puhuttaessa.
Lisätietoja Arkikuntoutuksesta artikkelista Niskanen, S., Forma, L., Salminen, A-L. & Aho, A. 2021: